Aalto-1:n tehtävä


Aalto-1 on opiskelijoiden suunnittelema ja rakentama satelliitti, ja satelliitin päätarkoitus onkin opetuksellinen: aikaisemmin eivät opiskelijat ole päässeet Suomessa tekemään itse avaruuslaitetta.

Aalto-yliopistossa satelliittirakennuksesta on tulossa olennainen osa avaruustekniikan opintoja, ja itse tekeminen on paras tapa oppia.

Jo nyt satelliiin suunnittelu on tuottanut parikymmentä opinnäytetyötä ja synnyttänyt kokonaan uuden teollisuudenalan siemenen Suomeen. Nousukiidossa oleva, vuonna 2015 merkittävän rahoituksen turvannut start-up -yhtiö Iceye Oy ja Reaktor-yhtiön avaruusohjelma ovat suoraa seurausta Aalto-1 -hankkeesta.

Lentomalli koestettavana

Mitä Aalto-1 tekee avaruudessa?

VTT:n kehittämä AaSI-spektrometri testaa ns. MEMS-teknologiaa avaruudessa.

Spektrometri ikään kuin ottaa kuvia eri valon aallonpituuksilla ja niitä yhdistämällä ja erikseen tutkimalla voidaan tutkia kohdetta tarkemmin kuin vain pelkällä perinteisellä valokuvalla. AaSi:n taajuudet on valittu siten, että se pystyy havaitsemaan erityisesti veden laatua ja erottelemaan maanpeitteen eri lajit.

Satelliitin lentomalliin asennettavalla spektrometrillä otettiin ensimmäinen kuva ennen satelliitin laukaisua helmikuussa 2015.

Turun ja Helsingin yliopistojen yhteistyönä kehitetty kompakti säteilymonitori RADMON mittaa yli 10 megaelektronivoltin (MeV) protoneja ja yli 0,7 MeV:n elektroneja, ja sillä kartoitetaan hiukkassäteilyolosuhteita Maan matalallla kiertoradalla.

Laite koostuu ilmaisinosasta ja lukuelektroniikasta, joka laskee ilmaisimiin osuvien varattujen hiukkasten määrään ja määrittää ilmaisimista luettujen sähkövarauspulssien perusteella niiden lajin ja energian.

Aalto-1:n käyttämällä matalalla kiertoradalla mitatut hiukkaset koostuvat kolmesta eri populaatiosta: kosmisesta säteilystä, Maan magneettikenttään loukkuuntuneista säteilyvöistä sekä auringonpurkausten kiihdyttämistä hiukkasista. Vaikka tunnemme säteilylajien alkuperän, kykymme ennustaa luotettavasti loukkuuntuneen ja Auringon tuottaman säteilyn ajallisia ja paikallisia vaihteluita on vielä heikko. Siksi säteilyolosuhteita on monitoroitava jatkuvasti.

Varsinkin Aalto-1:n kaltaisessa teknologiademonstraatiohankkeessa tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta laitteistojen vaurioitumisen syyt mahdollisissa vikaantumistilanteissa voidaan selvittää.

RADMONin hiukkasilmaisimet ovat avaruudessa jo perinteisesti käytettyä teknologiaa, mutta sen innovatiivisuus on uudenlaisessa lukuelektroniikassa, jossa ilmaisinten signaali digitoidaan ilman hidasta analogista muokkausta ja käsitellään tämän jälkeen nopean digitaalisen logiikan avulla. Tämän ansiosta laitteen lukuelektroniikka pystyy mittaamaan saturoitumatta kymmenkertaista hiukkasvuota perinteisesti käytössä oleviin analogisiin ratkaisuihin verrattuna.

RADMON on suunniteltu, suurelta osin rakennettu ja kalibroitu opiskelijavoimin.

Plasmajarru on puolestaan Ilmatieteen laitoksen tutkijan Pekka Janhusen kehittämän sähköisen aurinkotuulipurjeen idean toimivuutta testaava koelaite.

Aalto-1 kiihdyttää itsensä tiedehavaintojensa tekemisen päättymisen jälkeen pyörimisliikkeeseen ja laskee ulos liean, joka varataan sähköisesti sen päästyä kymmenen metriä satelliitin ulkopuolelle.

Lopulta satametriseksi pidentyvää liekaa on tarkoitus käyttää satelliitin hallittuun pudottamiseen kiertoradalta. Tällä tekniikalla on suuria kaupallisia mahdollisuuksia.

Aalto-1:n maa-asema

Maa-asema

Aalto-1:n päämaa-asema on Espoon Otaniemessä, ja sen operoinnista vastaa pääasiassa Aalto-yliopiston sähkötekniikan laitos.

Yhteydenpito maa-aseman ja satelliitin välillä hoidetaan UHF-, VHF-ja ns. S-kaistan radiolinkkien avulla.

Kun Aalto-1 kiertää Maata noin 600-800 kilometrin korkeudessa polaariradalla, on se näkyvissä useita kertoja vuorokaudessa kerrallaan noin kymmenen minuutin ajan; yhteys on mahdollinen vain satelliitin ollessa horisontin yläpuolella maa-asemalta katsottuna.

Otaniemen maa-aseman on tarkoitus tulla myös osa maailmanlaajuista opiskelijasatelliittien seurantaverkostoa (GENSO-verkostoa). Yhteistyön ansiosta voidaan Aalto-1:een olla yhteydessä mahdollisesti muualtakin maapallolta.



Yhteys Aalto-1 -tiimiin

Jaan Praks, professori, hankkeen koordinaattori

+358 50 420 5847, jaan.praks@aalto.fi

Niina Nevamäki, tiedottaja

+358 50 463 0150, niina.nevamaki@aalto.fi

Seuraa meitä:

  Aalto Satellites Facebookissa

  Aalto-1 Twitterissä